Kaapin nurkista
Nysalor-kustannus, 2022
Jaro on ihan tavallinen toisen vuoden lukiolainen, joka pitää valokuvaamisesta. Paitsi että hän on tullut kaapista ja paljastanut olevansa ace eli aseksuaali. Niin luokkatoverien kuin opettajien on vaikea ymmärtää, ettei joku vain tunne seksuaalista vetoa keneenkään. Jaro kokeekin kiusaamista ja ulkopuolisuutta, vaikka hänen yhä kaapissa oleva ystävänsä Venla koettaa parhaansa mukaan tukea häntä.
Netissä Jaro törmää aseksuaalien keskustelufoorumiin ja rohkaistuu lähtemään ryhmän miittiin Helsinkiin. Siellä hän tutustuu samassa kaupungissa asuvaan Alinaan. Jaro saa kuitenkin huomata, että ystävyys on vaikea taitolaji ja etteivät ihmissuhdesotkut katso seksuaalista suuntautumista. Keneen Jaro voi lopulta luottaa?
Kaapin nurkista on sateenkaareva nuortenromaani, jonka vahvana teemana on suomalaisessa kaunokirjallisuudessa harvinainen aseksuaalisuus. Se haastaa lukijan pohtimaan erilaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä.
Kirjassa julkaisematon lisämateriaali:
Kaapin nurkista sopii lukumieltymyksiisi erityisesti, jos:
- ihmisen seksuaalisuus kiinnostaa aiheena, eivätkä vahvasti ja yksityiskohtaisesti tiettyyn teemaan keskittyvät kirjat säikäytä sinua
- jokseenkin spefimäinen lähestymistapa yleiseen kaunokirjallisuuteen kuulostaa hyvältä
- sassy gay best friend ja manix pixie dream girl -troopit ovat mielestäsi tuuletuksen tarpeessa
- pidät hahmoista, jotka puhuvat paljon
Miksi kirjoitin tämän kirjan?
Yksinkertaisesti, koska halusin, että aseksuaalisuudesta olisi edes yksi kaunokirja suomeksi. Käsikirjoituksen ensimmäinen versio valmistui 2016, eikä silloin tietääkseni ollut vielä yhtäkään.
Toinen inspiraationlähde olivat nimeltämainitsemattomilta julkisuuden henkilöiltä kuullut näkemykset, että seksuaalinen kiinnostus henkilöhahmojen motiivina tekee heistä jotenkin kompleksimpia kuin aseksuaaliset hahmot, ja siksi heidän välisensä suhteet ovat kiinnostavampia. En todellakaan ollut samaa mieltä, ja halusin siis kirjoittaa ihmissuhdetarinan, jonka keskiössä olisivat erityisesti aseksuaaliset henkilöhahmot ja heidän ihmissuhteidensa ylä- ja alamäet.
Erityisesti halusin kirjoittaa kirjan aseksuaaleille lukijoille, mutta halusin myös kirjan olevan sen verran informatiivinen, että siitä olisi hyötyä tietoisuuden lisäämisessä, ja sen voisivat lukea hämmentymättä myös ihmiset, jotka eivät ole aseksuaalisia tai tiedä aiheesta kovin paljon.
Minua myös kiinnosti kokeilla kuinka spefi-kirjoittajan tyylini toimisi omaan todellisuuteeni sijoittuvassa tarinassa, ja tämän aiheen kanssa se tuntui käyvän yksiin aika hyvin. Monestihan spefin viehätys on juuri jostakin tuntemattomasta oppiminen, maailma, jossa lukija kohtaa “kummallisuuksia”, henkilöhahmoja, jotka ovat jollain olennaisella tavalla erilaisia kuin lukija. Aseksuaalisia ihmisiä on myös tavallisesti kohdeltu epäinhimillisinä kummajaisina, suorastaan satuolentoina. Pidin tämän ironian mielessäni kirjoittaessani, ja suhtauduin siihen jopa jonkinlaisena epätieteellisenä ihmiskokeena. Vaikka tätä on luultavasti hankala oman pienilevikkisen kirjan kohdalla päästä todistamaan, olisihan kiinnostavaa nähdä poikkeaisiko ihmisten suhtautuminen. Ajattelisivatko samat lukijat, joiden mielestä henkilöhahmojen erilaisuudesta oppiminen spefissä on kiinnostavaa, eri tavalla todellisuuteen sijoittuvasta aseksuaalisuutta käsittelevästä kirjasta? Olisiko samanlainen yksityiskohtiin ja kunkin hahmon erityispiirteisiin keskittyvä analysointi, joka on kiinnostavaa spefissä, yhtäkkiä turhaa, tuputtavaa ja saarnaavaa siksi, että onkin kyse todellisuudesta, jossa elämme, johon kuuluu oikeasti paljon erilaisia ihmisiä, joilla on oikeita tunteita ja tarpeita, eikä mielikuvitusmaailmasta? Toki minulla oli jo sellainen kokemus, että näin todennäköisesti kävisi monien sellaisten lukijoiden kohdalla, joita aihe ei henkilökohtaisesti kosketa, koska tästä ilmiöstä tuntuu olevan näyttöä eri muodoissa ja monenlaisten aiheiden kanssa vähän joka paikassa.
Tämä oli myös kiinnostava koe itseni kannalta. Kirjoitanhan spefiäkin kirjoittaessani “oikeista” asioista ja inspiraationi on aina todellisuudessa jo olemassaoleva erilaisuus. Merkittävin ero siis oikeastaan oli, että tätä kirjaa kirjoittaessani minulta kirjailijana puuttui spefin tuoma maski.
Inspiraatiosoittolista:
That’s Life – Amy Diamond
My Name Is Love – Amy Diamond
Dear Evan Hansen Medley: Waving Through a Window/ You Will be Found/ For Forever – Peter Hollens
Thunderstruck – Owl City, Sarah Russell
Brand New Day – Amy Diamond
When The Lion Comes – Malumi
Tornadoland – Regina Spektor
The Ticketman – Rachel Rose Mitchell
Nervous Girls – Lucy Hale
Me The Machine – Imogen Heap
Yksinäisyys – Johanna Kurkela
The Walk – Imogen Heap
Kuolevainen – Johanna Kurkela
Valoihminen – Johanna Kurkela
We Are Giants – Lindsey Stirling, Dia Frampton
Freaks – Jordan Clarke
This Is Me/ You Will Be Found Mashup – AJ Rafael, Justine Rafael